torstai 26. toukokuuta 2016

Terassiprojekti loppusuoralla

Ollaan tää alkukevät värkätty terassin kimpussa. Laajennettiin sitä, tehtiin lisää aitaa, purettiin katos ja tehtiin avomallin grillauskatos. Hieman on vielä kesken ja öljyämättäkin, sekä pari aitaa uupuu sekä maalaushommia, mutta sen verran valmista on jo, että aikaa siellä jo viettelee. 

Seuraava projekti oliskin sitten pihalla aidan teko talon ympäri. Meille siis tulee koko talon ympäröivä aita -ja portti, että on mukavempi olla lasten kanssa pihalla, kun ei tarvitse kokoajan huolehtia heidän häviävän toinen eri suuntaan ja toinen toiseen suuntaan. 

Meillä on tuossa ihan vieressä meri ja iso autotie, jossa autot ajaa hirveetä kyytiä, niin aita helpottaa paljon pihahommien tekoakin, kun ei tarvi kokoajan olla silmät selässäkin. 

Terassille pitäis vielä hommata keinu ja ehkä joku lekotteluryhmä. Jokin isompi pöytäkin vois ehkä olla kiva. Saa nähdä mitä tässä siis vielä keksitään! 




 Mä rakastun tähän meidän taloon ja pihaan kokoajan vaan enemmän ja enemmän. Kunhan saadaan se aita ympärille ja tuo autotalli viimeisteltyä päästään suunnittelemaan seuraavaa projektia, joka on pihasaunan teko. Siihen tulee terassi myös (pienehkö), johon upotetaan palju ihania saunailtoja varten. Se kruunaa tän pihan tunnelman kyllä sitten täysin. Pieniä istutuksia, ehkä kukkapenkki ja ruusuja niin piha alkaa olla juuri sitä mitä kuvittelenkin pihani olevan. Mä olen kyllä henkeen ja vereen ulkoihminen ja voisin vaikka asua ulkona säiden niin salliessa. Kesä on ihmisen parasta aikaa, kun ulkona voi olla aamusta iltaan.



maanantai 23. toukokuuta 2016

Perhelomalle, mutta minne?

Meillä on kesän suunnitelmat vielä ihan auki. Alunperin oli tarkoitus vuokrata asuntoauto ja suunnata sillä muumimaailmaan ja sieltä Helsingin kautta kotiin, noin viikon reissu, mutta asuntoautojen melko hurjat hinnat sai muuttamaan vielä reissusuunnitelmia. Ruvettiin miettimään, että josko jostain lähempää löytyisi jotain mukavaa ja vähän ehkä halvemmalla hinnalla. Lapsetkin on vielä niin pieniä, että tyytyvät vähän vähempäänkin.




Tuuri on ainakin yks joka on suunnitelmissa, haluttais mökki paljulla, jotta voitas illalla lillutella sitten siinä lasten nukkuessa. Vuokatissa aiotaan myös käydä, mutta tämän lisäksi tarvittais joku tosi speciaali kesäreissu.

Mitä te ootte tehny pienten kanssa kesäisin? Vinkkejä, ideoita, suositteluja!! :) 

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Mikä mua motivoi?

Moni ihmettelee usein etenkin instagramin puolella motivaatiotani painonpudotukseen ja kropan muokkaukseen. Ite en osaa enää nähdä sitä motivoitumisena, ennemminkin juurtuneena tapana. Se on jossain niin syvällä mussa, että siitä ei enää voi päästää irti -se on osa minua.  Tuntuis hölmöltä alkaa yhtäkkiä mättämään sipsiä jne ja lopettaa sali ja alkaa mähimään sohvalla, se ei tuntuis enää mun persoonaan sopivalta. 

Mä olen ehkä onnistunut löytämään sen jujun, mitä koko elämän kattava muutos on. Se lähtee sisältä, siihen ei tarvitse motivoida itseään esimerkiksi katselemalla upeiden treenattujen naisten kuvia, vaan se on paljon suurempaa hyvää oloa ja hyvinvointia. Suurin motivoiva tekijä on siis lähinnä se, että olo on hyvä ja tietenkin se, että peilikuva miellyttää. 

En tiedä parempaa tapaa aloittaa aamua kuin käydä salilla, siitä saa virtaa koko päiväksi ja energiaa tuntuu riittävän ihan eri tavoin. Voisin kuvitella, että viime postaukseni olisi ollut paljon enemmän masentuneempi ilman urheilua. Urheilusta on tullut suuri osa mun elämää, enkä todellakaan voisi kuvitella, että sen yhtäkkiä lopettaisin.

Nyt kesällä on tarkoitus (tai siis olen jo ottanut) ottaa myös lenkit kuvioon mukaan. Nyt oon käyny lasten kanssa vaunuilla, mutta aion aloittaa myös ne ihanat lämpimien päivien (toivon mukaan kuumien hellepäivien) iltojen lenkit ja nauttia kuulokkeet korvissa ohikiitävistä maisemista. 

Mistä sen fiiliksen sitten voi löytää? Miten aloitat kadonneen motivaation etsimisen ja hyppäät sohvalta kuntosalille tai lenkille? Alkusysäys täytyy vain tehdä, jos olet pitkään ollut liikkumatta sinun täytyy vain mennä sinne salille; siinä menee jonkin aikaa ennen kuin se halu tulee sisältä. Sun täytyy ehkä pakottaa itsesi salille, mutta pian huomaatkin, että se on asia jota odotat ja jonne sinun täytyy mennä, siitä tulee osa sinua. (tai mistä tahansa muusta liikunnasta.)

Itse olen aina rakastanut liikuntaa, kouluaikoina otin aina kaikki mahdolliset ylimääräiset liikunnat mitä vain pystyi ottamaan ja kauppakoulussa mulla olikin 2x viikossa yhteensä 4 h liikuntaa ja päälle kävin vielä salilla/omilla lenkeillä jne. Sitten tuli aika, kun liikunta jäi hieman vähemmälle. Lösähdin, join ja juhlin -elin kai jotain kadotettua nuoruuttani. :D

Mutta aikuisuuden myötä liikunnasta tuli taas osa elämääni ja raskauksien jälkeen yhä vain enemmän. Nyt, kun lapset ovat kasvaneet jää aikaa omalle liikkumiselle yhä vain enemmän.  Liikun paljon myös kotona jumppaamalla lasten kanssa, jotta he saavat esimerkkiä liikkumiseen, ja venyttelyyn yms. Mimin lempparipuuhaa on tulla viereen tekemään "vatsalihaksia" ja Enni hyökkää lantiolle painoksi lantionnostoja tehdessä. 






































(viime jouluna ja nyt)


Lasten saannin myötä löysäksi menneen vartalon kuntoon saamisessa on pitkä matka takana, löystynyt vatsanahka on kiristynyt eikä raskauksista näy enää oikeastaan jälkeäkään, muutamaa haaleaa arpea lukuunottamatta.  

Vaikka en lihonut älyttömyyksiä raskauksien aikana, teki kaksi 1.5 vuoden sisällä ollutta raskautta tehtävänsä, lihaskunto romahti ja kehonkoostumus muuttui paljon. Mutta silti olen tällä hetkellä paremmassa kunnossa kuin koskaan.  Ja se jos joku tekee musta tällä hetkellä hyvin motivoituneen jatkamaan tätä uutta elämääni, joka on nyt osa minua. 

Liikunta on elämäntapa ja ilo.  Instagramissa mammamiia.fi 

lauantai 21. toukokuuta 2016

Yleisimmät someriidan aiheet

Yleisimmät someriidan aiheet on äitien keskuudessa ehkä jopa hieman huvittavia, ne saa helposti suuret mittasuhteet, vaikkei olisi syytäkään. Niinpä päätin koota listan siitä, että mitkä asiat ei hetkauta mun maailmaa, vaikka toisella tavalla tekisinkin. Tämä siksi, koska on niiin paljon äitejä, jotka kokevat epävarmuutta äitiydestään ja ihan syyttä suotta. Luottakaa itseenne ja tehkää juuri niin kuin teistä tuntuu hyvältä.  

Alla lista asioista jotka ovat: 

Mulle on ihan sama...


Minkä ikäisenä käännät lapsesi naama menosuuntaan...

Minkä ikäiseksi saakka imetät vai imetätkö ollenkaan...

Miten puet lapsesi...

Mitä syötät lapsellesi (tai syötätkö sokeria lapsellesi, vai etkö syötä.) ...

Sormiruokaileeko lapsi vai syötätkö ...

Minkä ikäisenä viet lapsesi päiväkotiin...

Otatko omaa aikaa vai etkö ota...

Nukutteko perhepedissä vai erikseen...

Otatteko influenssarokotteen, vesirokkorokotteen ja punkkirokotteen vai ette ...



.............Ja lukuisia muita asioita. Itse saatan tehdä asiat eri tavalla kuin joku toinen ja oman lapsen kohdalla en toimisi tietyllä tavalla, mutta en välitä siitä miten joku muu asian hoitaa. <3  Jokainen hoitaa asiat just niinku tykkää tehdä ja just sillä tavalla minkä kokee parhaimmaksi omalle lapselleen.


Mikä on huvittavin nettikiista johon olet törmännyt? 


perjantai 20. toukokuuta 2016

Inspiraatio kadoksissa

Olen avannut blogin kirjotuskentän useana päivänä, mutta inspiraatio on kokenut totaalisen inflaation. Tuntuu, että sana ei vain kulje  eikä oikein ole mitään kerrottavaa. Mun elämä on aika ykstoikkoista, eikä mitään sen erikoisempaa tapahdu. Samat asiat päivästä toiseen, aamulla salille, päivä lasten kanssa, illalla omaa aikaa. Aina sama kaava. Ehkä kaipaisin jo töihin tai jotain muuta?

Tunnen itseni ehkä ajoittain hieman masentuneeksi, vaikka siis perus fiilis on ihan okei. Elämä vaan tuntuu jotenki tosi tylsältä. Kaipaan aikuisia ihmisiä elämääni, kaipaan jotain muutakin kuin jatkuvaa suorittamista päivästä toiseen. Kaipaan vapaa-aikaa, enemmänkin kuin sen tunnin salin verran. Ja kaipaan mielekästä tekemistä aivoille.

Kesä tuo tietenkin helpotusta arkeen, koska voidaan olla kokoajan pihalla ja lämpö/aurinko saa mut voimaan paremmin myös henkisesti. Pääosin fiilikset on kuitenkin ihan positiiviset, enkä missään negatiivisuuden suossa elä jatkuvasti. Välillä vain tuntuisi, että jonkinlainen vaihtelu olisi kivaa.. Ja se, että pääsisin jonku ystävän kanssa esimerkiksi shoppailemaan ilman lapsia, ilman huolen häivää tai jos vaikka ois käytettävissä rajaton summa rahaa. heh.

Jonkin verran kuitenkin käytin itseeni ja tilasin Gazozin alesta treenihousut, hauska miten jotku housut voi tehdä hetkeksi niin "onnelliseksi." :D










Elämä on pieniä onnenhetkiä ja eniten mä tällä hetkellä kaipaan aikuisten seuraa, sitä, että saan ystävien kanssa puhua ihan rauhassa ilman lapsen huutoa "lopeta, lopeta, Mimillä on asiaa!!" :D

Tulipas taas jotenkin negatiivissävytteinen postaus, ei mun fiilikset ees oo noin negatiiviset mitä tästä postauksesta vois luulla. Oon vaan tylsistyny. :D






keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Maitorahkadippi

Dippivihannekset on mun suurta herkkua ja toimii hyvin myös iltapalana. Parempaa versiota kehitellessä keksin maitorahkan. Saa kätevästi proteiinit samalla herkutellessa, mikäs sen kätevämpää!

Maidoton versio ois vielä parempi, mutta en tiiä missä muussa ois yhtä paljon proteiinia? Jonkinverran kuitenki kestän maitotuotteitakin, joten eiköhän se herkuttelussa mene.

Eli purkki rahkaa, mausta itse aromisuolalla, paprikajauheella, valkosipulilla ja mustapippurilla (vähä ku Americana dippi) tai osta valmis pussukka jauhetta. 
Ja maustamisessahan on vaan taivas rajana.


Nauti esim. Porkkanan, paprikan, kirsikkatomaattien ja kurkun kera dippaamalla niitä rahkadippiin.



sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Fit mama/ go fat go

Nyt on noin kaksi viikkoa Go fat go:ta takana. Painoa on pudonnut ja ilme hoikistunut, nesteitä on siis poistunut ja toivottavasti hieman rasvaakin.  


Muutos 2 viikon aikana:

-1 kg (64kg (65kg) -500g/viikko


Syömiset menee samalla rutiinilla kuin aiemminkin. En koe ruokavaliossa mitään ongelmaa, koska olen syönyt tuolla tavalla jo pitkään, määrät ovat nyt vain ehkä hieman pienemmät. Tarkoitus olisi alkuun pudottaa paino 60 kiloon ja siitä hieman vähän, riippuen siitä miltä peilikuva näyttää. Eli nytkin, vaikka painoa seurataan niin pääasiallinen tarkoitus on seurata peilikuvaa ja sitä kuinka rasvamäärä hupenee. Eli sen mukaan mennään.

Takapuolen eteen on tehty paljon töitä ja nyt vihdoin olen löytänyt pakaralihaksen, avain onneen oli siis se, että rupesin ajattelemaan aina kyykätessäni takapuolta, jolloin se lihas aktivoitui kuin itsestään ja treeni alkoi mennä perille sinne pakaraan eikä etureisiin.

Kädessä ei oo mitään pullisteltavaa, mutta pullistelenpa silti. :D Heh. Muutoskuvia eli siis vertausta entiseen tulee kunhan oon saanu pudotettua painoa sen verran, että muutos näkyy kuvissa kunnolla! Eli veikkaisin, että noin kuukauden kuluttua. Ja toivottavasti silloin on myös mahti biitsikelitkin, haluan jo rannalle!

Mites muiden "kesäkuntoon" projektit sujuu?  Mä muuten painan nyt vähemmän kuin ennen Mimin raskautta. 



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...